Yhteisöjen ja sosiaalisuuden merkitys oppimisessa

Yhteiskuntamme on digitalisoitumassa ja muuttumassa yhä avoimempaan suuntaan. Myös oppimisympäristöt ovat kehittymässä tietotekniikan hyödyntämisen ja yhteisöllisen ajattelutavan myötä. Yhteisöllisessä oppimisessa kaikilla on yhteinen päämäärä ja yhdessä, käyttäen jokaisen tietotaitoa hyödyksi, luodaan uusia oppimistuloksia ja -kokemuksia. Sosiaalisten suhteiden luominen ja erilaisten tilanteiden ymmärtäminen, ja niissä toimiminen, ovat taitoja, joita voi hyödyntää sekä työelämässä että vapaa-ajalla. Yhteisössä on voimaa, etenkin kun se on perustettu luottamukselliselle alustalle.

Erilaiset oppimisyhteisöt

Ihmiset muodostavat erilaisia sosiaalisia piirejä ja kontakteja erilaisissa yhteyksissä. Tähän joukkoon kuuluvat myös oppimisympäristöt, joissa yhteisöllisyyttä voidaan hyödyntää parempien oppimistulosten aikaansaamiseksi. Jotta yhteisö voi muodostua, siihen tarvitaan erilaisia elementtejä, joita voidaan katsoa olevan mm. luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys. Yhteisöllisessä oppimisessa yhdistetään kaikkien yhteisöön kuuluvien tiedot, joka tuo uudenlaisen näkökulman opittavaan aiheeseen. Kukaan ei yksin pysty tuottamaan vastaavanlaista lopputulosta, sillä toimivan yhteisön monitasoisuus on jotain ainutlaatuista.

Käytännössä oppimisyhteisö tarkoittaa usein luokkaryhmää tai muuta kokoonpanoa, jotka ovat kokoontuneet yhteen yhteisen opittavan asian ympärille. Myös opettajan voi katsoa olevan osa oppimisyhteisöä. Asiantuntijuus tuo yhteisön oppimistuloksille luotettavan pohjan. Opettajan rooli on kuitenkin muuttunut oppimisen suhteen ja hänen roolinsa ei välttämättä ole enää puhujanpöntöstä puhuminen, vaan avoimen yhteisön luominen ja oppimistulosten varmistaminen.

Sosiaalisuuden määritys oppimisessa

Sosiaalisuudella yleensä tarkoitetaan ihmistä, joka ylipäänsä haluaa olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Jokaisen synnynnäisestä temperamentista riippuu, kuinka laajaa tämä kiinnostus ylipäänsä on. Sosiaalisista taidoista taas puhutaan, kun joku henkilö osaa käyttäytymisellään toimia eri tilanteisiin sopivalla tavalla, eli sosiaaliset taidot ovat opittuja käyttäytymismalleja. Sosiaalisuutta ja sosiaalisten taitojen hallintaa korostetaan nykyään monella eri elämän osa-alueella. Koulussa, kaveripiirissä, harrastuksissa ja töissä arvostetaan usein sosiaalisia ja ajan ja paikan käyttäytymisnormit hallitsevaa henkilöä.

Ja miksipä ei, sillä on vaikea keksiä ammattia, missä sosiaalisilla taidoilla ei olisi lainkaan merkitystä. Niitä tarvitaan jokapäiväisessä elämässämme muutenkin. Oppimisessa sosiaalisilla taidoilla on myös merkitystä. Oppimistilanteista tulee monesti monimuotoisempia, kun niihin yhdistetään sosiaalisia elementtejä. Toisaalta eri opintokuvioista voi sosiaalisten suhteiden avulla luoda itselleen sosiaalisia verkostoja, joilla saattaa olla myöhemmin merkitystä esimerkiksi tulevaisuuden työelämässä.

Yhteisöjen ja sosiaalisuuden hyödyt ja mahdollisuudet oppimisessa

Hyvistä sosiaalisista suhteista, sosiaalisuudesta ja yhteisöistä ylipäätään on paljon hyötyjä elämässämme. Kun elementit otetaan mukaan oppimiseen, syntyy positiivisia asioita, kuten oppilaiden keskinäisten suhteiden paraneminen, oppilaiden itsetunnon koheneminen, myönteisyys koulua ja opintoja kohtaan, oppimismotivaation paraneminen ja toisten huomioon ottamisen ymmärtäminen. Toimivasta yhteisöstä syntyy myös positiivisia oppimistuloksia ja moninäkökulmaisia lopputulemia. Kun viisaat päät lyödään yhteen, voi lopputulos olla mielenkiintoinen. Yhteisöllinen oppiminen luo edellytykset toinen toiselta ja yhdessä oppimiselle. Innostuminen, onnistuminen ja kokeilemisenhalu ovat toimivan yhteisön piirteitä, ja yhteisön kesken myös virheet ovat osa oppimisprosessia.

Yhteisöjen ja sosiaalisuuden heikkoudet ja uhkat oppimisessa

Vaikka sosiaalisuutta korostetaan monesta eri suunnasta, lähemmin tarkasteltuna voi myös siihen ja yhteisölliseen oppimiseen liittyä negatiivisia puolia. Vaikka tietoa on saatavilla nykyaikana erittäin monipuolisesti eri lähteistä, ei kaikilla ole välttämättä samanlaisia valmiuksia omaksua ja tulkita sitä. Perinteisessä oppimisessa opettajan roolina on kerätä yhteen tärkeimmät asiat opittavasta asiasta ja ottaa huomioon eri näkökulmia. Toisaalta yhteisöllinen oppiminen ei sulje pois opettajaa, vaan opettaja voi toimia aktiivisesti yhteisön jäsenenä ja varmistaa toimivan ja kukoistavan yhteisön onnistuminen päämäärässään.

Yhteisöt eivät ole myöskään aina yhtä toimivia, jos oppija on osa yhteisöä, jossa jäsenet eivät toimi aktiivisesti päämäärään saavuttamiseksi. Silloin yhteisöllinen oppiminen ei toimi käytännössä uuden oppimiskokemuksen tarkoituksessa. Oppimisesta voi tulla suppeaa, yksipuolista ja oppimispäätelmät voivat jopa olla vääriä, mikäli väärää tietoa ilmestyy oppimisympäristön sisään kenenkään huomaamatta.

Yhteisöjen ja sosiaalisuuden käytännön hyödyntämiskeinot oppimisessa

Yhteisön keskinäisen oppimisen tunnusomaisia ja tarpeellisia keinoja tuloksen kannalta ovat mm. sovitut yhteiset tavoitteet, työskentelymetodien suunnittelu ja toteutus, ongelmalähtöisyys, yhteinen asiantuntijuus ja uuden tiedon tuottaminen. Yhteisöllisessä oppimisessa ei ole välttämättä määritelty valmista ryhmää ryhmätöiden tavoin, vaan siihen liittyy kiinteästi omatoimisuus oppimistavoitteen ratkaisemiseksi. Yhteisöllinen oppiminen ei ole säännelty suoraan esimerkiksi opettajan toimesta, vaan oppiminen syntyy oppijoiden halusta yhteistyöhön. Itseasiassa esimerkiksi koulu jo sinänsä muodostaa siis pohjan yhteisölliselle oppimiselle. Se millainen opetuskulttuuri ja tunnelma koulussa on, vaikuttaa oppimisympäristön yhteisöllisyyden toteutumiseen.

Käytännön toteutus voi tapahtua digi-ympäristössä, paikan päällä tai limittäin molemmissa yhtä aikaa. Käytännön välineitä voivat olla mm. viestiseinät, ohjauskeskustelut verkossa, kyselyt, lukupiirit, yhteisölliset projektit, wikit, viestit, sosiaalinen media, yhteisöllinen kirjoittaminen, keskustelut aiheesta, aivoriihet, blogit ja chat.

Katse tulevaisuuteen

Tulevaisuudessa yhteisöllinen oppiminen tulee todennäköisesti lisääntymään, sillä onnistuneista projekteista on todettu olevan hyödyllisiä lopputuloksia. Oppiminen on myös siirtynyt monessa oppilaitoksessa ja muussa oppimisympäristössä yhä enemmän verkkoympäristöön, jossa yhteisöllistä oppimista voidaan hyödyntää monella eri tavalla. Oppiminen tapahtuu usein käyttäen hyödyksi tietotekniikkaa, joka edesauttaa myös sopeutumista työelämään opintojen jälkeen, sillä useassa ammatissa tietotekninen osaaminen on nykyaikana välttämättömyys.

Ei tule kuitenkaan unohtaa opettajan roolia tasokkaan yhteisöllisen oppimisympäristön luojana ja asiantuntijana. Sosiaalisten suhteiden luominen ja yhteistyökykyisyys ovat jo nyt tärkeitä ominaisuuksia, mutta eivät varmasti jatkossakaan tule menettämään merkitystään oppimisprosesseissa ja menestyksessä työuralla sekä yksityiselämän puolella. Ihmisten välinen vuorovaikutus on tärkeää ja tulee säilymään, eikä digitaalinen vallankumous tule sitä poistamaan, vaan ne tulevat toimimaan limittäin toisiaan tukien.