Opiskelun ja oppimisympäristöjen tulevaisuus

Takana ovat ne ajat, jolloin opettaja oli jumalasta seuraava, kaatoi oppia oppilaisiin ja oli yksistään heistä kiinni, vastaanottivatko ja omaksuivatko oppilaat jaettua tietoa. Tänä päivänä ideana on enemmänkin opettaja, joka luo oppimisympäristön, joka innostaa oppilaita oppimaan ja jopa opettamaan itseään.

Uusi ajattelutapa

Pienoinen vallankumous on tapahtunut aikojen saatossa juuri oppilaan ja opettajan välisessä suhteessa. Kyse ei ole enää valtasuhteista ja vallankäytöstä, vaan korostetaan sellaisia asioita kuin yhteistyö, luottamus ja jopa tasa-arvo.

Myös se, että oppijat saattavat olla hyvinkin erilaisia, otetaan huomioon nykyaikaisessa oppimisessa. Tämä johtaa myös työskentelytapojen vaihtelevuuteen, joka muuttaa taas niitä koulutyön aspekteja, joihin ollaan totuttu ja jotka on aina mielletty osaksi koulutyötä:

  • Opetuksen antaminen ei keskity enää luokkahuoneeseen, vaan opetusta annetaan muuallakin ja luokkahuonetilanne on vain yksi vaihtoehdoista.
  • Oppimateriaalin käsite muuttuu, perinteisten oppikirjojen merkitys vähenee ja ne saattavat jopa poistua käytöstä kokonaan.
  • Koetilanteet, jossa testataan sitä, onko oppilas omaksunut jaetun opin, muuttuvat ongelmatilanteista enemmän oppimistilanteiksi.
  • Myös viestintä oppimistilanteessa ei kulje ainoastaan yhteen suuntaan, opettajalta oppilaalle, vaan se on ainakin kaksisuuntaista.
  • Myöskään oppilaan tai opettajan fyysinen läsnäolo ei ole enää tarpeellista, sillä läsnä voi olla myös virtuaalisesti.

Teknologia mahdollistajana

Opiskelun ja oppimisympäristöjen muuttumisen tekee mahdolliseksi teknologian kehitys. Jokaisella opiskelijalla ei ehkä ole käytössään tietokonetta, mutta jonkin näköinen älypuhelin löytyy miltei kaikilta. Saatavilla onkin monenlaisia mobiilisovelluksia, jotka auttavat oppimisen eri aspekteissa.

Puhutaan myös ubiikista oppimisesta, joka perustuu ubiikkiin eli sulautettuun tietotekniikkaan, joka on oppijaa ympäröivää, kaikkialla läsnä olevaa tietotekniikkaa. Se sulautuu sekä hänen ympäristöönsä että luo mistä tahansa ympäristöstä oppimisympäristön. Verkko-oppiminen onkin paitsi tulevaisuutta, myös hyvin pitkälle nykyaikaa ja tuo erilaiset oppijat yhteen samaan virtuaaliseen oppimistilaan. Tällaisessa oppimisessa opiskelu on osa arkea ja muuta elämää, ja tarkoittaakin henkilökohtaisten tavoitteiden ja oman arjen muodostuvan tärkeäksi osaksi opiskelua.

Todellisuudesta toiseen

Myöskin erilaiset todellisuudet tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppimiseen. Tällaisia todellisuuksia ovat virtual reality eli virtuaalinen todellisuus, augmented reality eli lisätty todellisuus, sekä mixed tai merged reality eli yhdistetty todellisuus, joissa virtuaaliset objektit ankkuroidaan todelliseen maailmaan.

Virtuaalisesta todellisuudesta ovat esimerkkejä videopelit, joita pelataan vaikkapa Oculus Rift-lasien avulla ja jotka sallivat pelaajan astumisen pelin maailmaan luomalla illuusion tästä tapahtumasta. Lisätystä todellisuudesta on erinomainen esimerkki valtaisan suosion saanut Pokemon Go -peli, jossa reaalimaailman todellisuuteen lisätään virtuaalisia Pokemon-hahmoja.

Yhdistetty todellisuus on uusin askel tässä todellisuuksien kehityksessä ja jaetaan tällä hetkellä kahteen kategoriaan:

  1. Yhdistetty todellisuus joka perustuu reaalimaailmaan. Tässä virtuaaliset objektit eivät ole ainoastaan ”päälle liimattuina” kuten lisätyssä todellisuudessa, vaan niiden kanssa voi myös olla vuorovaikutuksessa.
  2. Yhdistetty todellisuus perustuu virtuaaliseen maailmaan. Reaalimaailman ympäristö on täysin suljettu pois, mutta se on kuitenkin kytketty reaalimaailmaan ja sen tapahtumiin.

Aika näyttää, miten näitä erilaisia todellisuuksia käytetään tulevaisuuden oppimisessa. Varmaa kuitenkin on, että ne tarjoavat lukuisan määrän mahdollisuuksia erilaisiin oppimistyyleihin.

Sosiaalinen media

Sosiaalinen media on osa miltei jokaisen arkea aina pienistä oppilaista korkeakouluopiskelijoihin. Vaikka sillä onkin suuri viihdearvo, on sillä myös tärkeä osa yhteiskunnan muilla osa-alueilla kuten työelämässä. Siksi onkin tärkeää, että koulut luovat oppilaille valmiuksia sosiaalisen median ymmärtämiseen ja hallitsemiseen. Tämä on myös tärkeä osa mediataitoja, sekä auttaa ymmärtämään sosiaalisen median roolia nyky-yhteiskunnassa.

Sosiaalisen median kenttä on laaja ja siten myös käyttömahdollisuudet ovat valtavat. Blogeja, podcastingeja, verkosto- ja yhteisöpalveluja, sisällön yhteisöllistä tuottamista, virtuaalimaailmoja, liitännäisiä jne. Tuntuu, että vain taivas on rajana.

Mikä tahansa väline ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan se todellinen arvo piilee siinä, miten sitä käytetään. Tulevaisuutta saattaa olla esimerkiksi transformatiivinen opetuskäyttö, jossa oppijat itse rakentavat itsenäisyyteen ja avoimeen vertaistoimintaan perustuvan oppimisympäristön valitsemaansa yhteisöpalveluun.

Fyysiset oppimisympäristöt

Tulevaisuuden kouluissa on tärkeää myös vuorovaikutteisuus paitsi ihmisten kesken myös oppimateriaalissa. Samaten vertaisoppiminen, avoimuus ja jakaminen, pelillisyys, omien latteiden käyttö ja jopa oppimaan oppiminen ovat tärkeitä aspekteja. Perinteinen luokkahuone ei kuitenkaan enää sovellu näiden filosofioiden toteuttamiseen, vaan myös fyysisen oppimisympäristön tulee muuttua.

Enää ei valtiovalta määrittele sitä, millainen koulun ja sen eri tilojen tulee olla, vaan jokainen koulu voi toteuttaa omat fyysiset oppimisympäristönsä haluamallaan tavalla. Onpa olemassa jopa yrityksiä, jonka voi rekrytoida luomaan ideaalin oppimisympäristön koulun omien tavoitteiden sekä jo olemassa olevan koulurakennuksen inspiroimana.

Myös uudistuneet opetussuunnitelmat velvoittavat koulut uudenlaisten oppimisympäristöjen luomiseen. Tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, ja onkin havaittu, että oppimisympäristöllä on tässä suuri merkitys. Avainsanoja ovat iloinen oppiminen, joustavuus ja avoimuus. Tämä näkyy myös oppimistiloissa, ja luokkahuoneen tilalla on sellaisia tiloja kuin oppimisaula, joka saattaa sisältää erillisiä oppimispesiä.

Lisäksi haja-asutusalueiden maantieteellinen epätasa-arvo on asia, johon voidaan tietotekniikan avulla puuttua. Jos fyysinen koulu on kohtuuttoman pitkän matkan päässä, saavat oppilaat oppia etäopiskeluna verkon kautta. Tässä tilanteessa omasta kodista tulee osa oppimisympäristöä.